Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri

Hillitse eteisvärinä...ja pidä rytmi veressä -kiertue pysähtyi Oulussa 13.9.2011

Mitä eteisvärinä on?

Eteisvärinä eli flimmeri on yleisin sydämen rytmihäiriö. Suomessa sitä sairastaa noin 100 000 ihmistä. Eteisvärinä yleistyy iän myötä: alle 50 vuoden ikäisistä eteisvärinää sairastaa alle prosentti, kun taas yli 80-vuotiaista sitä sairastaa joka kymmenes. 40-vuotiaan ihmisen riski kokea elämänsä aikana eteisvärinä on 25%.

Normaalissa sydämen rytmissä eteisten supistuminen on säännöllistä, mutta eteisvärinässä se muuttuu nopeaksi ja järjestäytymättömäksi. Eteisvärinä ilmenee pulssin tunnustelussa tavallisesti siten, että sydämen rytmi on epäsäännöllinen. Kun ihminen sairastuu eteisvärinään, syke on aluksi usein hyvin nopea, yli 100/minuutti, ja tähän voi liittyä hengästymistä ja suorituskyvyn laskua. Pitkään kestäneessä eteisvärinässä syketaso on tavallisesti alle 100/minuutti.

Eteisvärinän hoitomuodot ovat kehittyneet viime vuosina huimasti. Lääkityksen avulla voidaan ehkäistä eteisvärinäkohtauksia, erityisesti silloin kun sydämen perusrytmi on normaali. Eteisvärinäkohtauksia voidaan eräissä tilanteissa estää sydämen sisäisellä toimenpiteellä, katetriablaatiolla. Usein eteisvärinä jää sydämen pysyväksi rytmiksi, mutta tällöinkin voidaan lääkityksellä pitää syketaso sopivana ja näin parantaa potilaan toimintakykyä ja hyvinvointia.

Eteisvärinään liittyy aivohalvauksen riski

Sekä kohtauksittainen että pysyvä eteisvärinä altistavat sydämensisäiselle veren sakkautumiselle ja verihyytymälle. Hyytymällä on taipumus lähteä verivirran mukana verenkiertoon, ja usein se päätyy tukkimaan aivoverisuonen saaden näin aikaan aivoinfarktin. Aivoinfarkti taas saa aikaan ohimenevän tai pysyvän halvauksen.

Aivohalvausriskin takia eteisvärinä on tärkeä tunnistaa, ja jokaisen potilaan kohdalla on tarpeen arvioida yksilöllisesti aivoverenkiertohäiriön riski. Jos riski on merkittävä, tavallisimmin käytetty veren hyytymistä estävä hoito on ollut varfariini. Varfariinihoito edellyttää veren hyytymisen mittaamista verikokein yleensä 1-3 viikon välein. Varfariinihoidon vaihtoehdoksi on tänä vuonna tullut uusi lääke, dabigatraani. Dabigatraani estää tehokkaasti eteisvärinään liittyviä verihyytymiä ja näin ollen myös aivoverenkiertohäiriöitä. Dabigatraanihoito ei edellytä verikoeseurantaa. Lähivuosina on tulossa käyttöön myös muita veren hyytymistä estäviä lääkkeitä.

Ote Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiirin hallituksen puheenjohtajan, dosentti, kardiologian erikoislääkäri Kari Kervisen lehdistötiedotteesta.

Yhteistyöllä likat liikkeelle

Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri aktivoi naisia liikkeelle yhteistyössä Likkojen lenkin ja Oulun Pyrinnön kanssa.

Pyrinnön juoksukouluun haastettiin kymmenkunta naista, joilla liikuntaharrastukset olivat jääneet. Juoksukoulussa kuultiin kunnon kohottamiseen ja harjoitteluun vaikuttavista tekijöistä sekä käytiin yhdessä lenkeillä. Tavoitteena oli elokuussa järjestettävä Likkojen lenkki, joka myös seurasi porukan harjoittelua. Kuukauden harjoittelun jälkeen seitsemän iloista ja innostunutta naista osallistui liikuntatapahtumaan. Yhdessä liikunnan ilo ja motivaatio oli löytynyt uudelleen.

Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri oli mukana Likkojen lenkki-tapahtumassa. Esittelypisteessä oli mahdollisuus tutustua materiaaliin naisten sydänterveydestä, Syty tänään - sähköiseen elintapojen muutospolkuun ja kuulla Kumppanuskeskuksen toiminnasta. Askelmittarin arvonnassa onnetar suosi Nina Pirnestä Oulusta.

Sydänterveyden edistämisen kunniamaininta luovutettiin 8.4.2011 Tapani Ebelingille 

Dosentti Tapani Ebelingille myönnettiin Sydänterveyden edistämisen alueellinen kunniamaininta Pohjois-Pohjanmaalla. Ebeling otti julkisuudessa rohkeasti kantaa tutkittujen hoitokäytäntöjen puolesta kun mediassa käytiin keskustelua kolesterolin hoidon merkityksestä. Ebelingin osallistuminen keskusteluun edisti erityisesti Pohjois-Pohjanmaan väestön sydänterveyttä.

Ebeling on toiminut useissa diabeteksen hoitoa käsittelevissä projekteissa, kuten D2D-hankkeeseen nimetyn toimiryhmän varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana Diabeetikon jalkaongelmat -hoitosuosituksen antaneessa Käypä hoito -työryhmässä. Tapani Ebeling on jäsenenä myös Alaraajojen tukkiva valtimotauti Käypä hoito – työryhmässä. Lisäksi hän on toiminut sairaanhoitopiirin sähköisten lähetekäytäntöjen ja hoitoketjujen työryhmissä. Hänen väitöskirjatyönsä käsitteli koholla olevan kolesterolin suvuttaista esiintymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Hänen tutkimustyönsä kohteina ovat olleet endokrinologiset sairaudet, viime aikoina erityisesti periytyvät hormonaaliset kasvainsairaudet. Ebeling on tehnyt merkittävän työuran OYS:n sisätautien ja endokrinologian erikoislääkärinä. Hänellä on myös Diabeteksen hoidon erityispätevyys.

Suomen Sydänliiton kunniamaininnan tarkoituksena on korostaa sydänterveyden edistämisen merkitystä alueellisesti. Painotuksina ovat erityisesti terveen elämän edellytysten luominen ja sydänsairauksien ehkäisy.

Lue puheenjohtaja Kari Kervisen puhe kunniamaininnan luovutustilaisuudesta >>